HI5 soveltavat tehtävät

Alle olen kopioinut Moodlen kurssisivulta tehtävien kuvaukset. Käytettäviä aineistoja en valitettavasti voi jakaa sähköisenä osittain siitä syystä, että minulla ei ole niitä sähköisenä. Monet aineistot ovat peräisin erilaisista opettajan oppaista, joista ehkä keskeisin on tällä kurssilla ollut Suomi kuningaskunnassa -kirjan opas.

Tehtävien arviointi

Hyväksytysti tehtyjen tehtävien määrä ja laatu ratkaisee arvosanan.

• Arvosanaan yhdeksän vaaditaan noin 10-14 tehtävää
• Arvosanaan kahdeksan noin 8-10 tehtävää
• Arvosanaan seitsemän noin 6-8 tehtävää
• Arvosanaan kuusi noin 4-6 tehtävää

Tehtävien laadullinen arviointiperuste on se, kuinka hyvin onnistut osoittamaan, että hallitset tehtävässä harjoiteltavan taidon. Kiitettävään arvosanaan vaaditaan siis näyttö monipuolisesta osaamisesta eri historian taidoissa.

Tuntitehtävien lisäksi tulee suorittaa hyväksytysti sähköinen koe, itse- ja vertaisarvioinnit sekä moodlen sähköiset tehtävät. Näillä voit nostaa kurssiarvosanaa mutta et laskea. 

Tehtävät

1. Nykyisen Suomen alueen asuttaminen ja esihistorian ihmisen elämäntapa

• Millaisia kysymyksiä tulee kysyä, kun haluaa ymmärtää esihistoriallista Suomea ja täällä eläneiden ihmisten elämää?
• Aseta kysymyksiä ja vastaa niihin valitsemallasi tavalla. (Esim. ranskalaiset viivat, kaavio, käsitekartta tai teksti)
• Voit perehtyä aiheeseen Yle Areenan Itämerensuomalaiset-dokumentin avulla.
• TAVOITTEENA on harjoitella kysymisen taitoa eli pyrkimyksenä on asettaa mielekkäitä kysmyksiä, jotka avaavat reitteja esihistoriaan.

2. Esihistorian tutkiminen - asuiko Suomessa neanderthalin ihmisiä?

• Tehtävässä tulee esittää argumentteja puolesta ja vastaan sekä luoda jonkinlainen perusteltu näkemys kysymykseen.
• TAVOITTENA on oppia ymmärtämään esihistorian tutkimusmenetelmiä sekä tulkintojen tekemistä ja arviointia.

3. Nykyinen Länsi-Suomi osaksi länttä - ristiretkiaika ja katolisen kirkon tulo alueelle.

Valitse joko a tai b tai molemmat.

• a) Tehtävänä on laatia listat ristiretkiajan muutoksista sekä ennallaan säilyvistä seikoista. Merkittävimät muutokset alleviivataan ja muutoksen keskeisyys perustellaan (esimerkiksi suluissa ko. kohdan perssä). 
• Tehtävään liittyy lähdeaineiston analyysi ja lähdekritiikkitehtävä, jonka saat opettajalta.
• Lähdeaineistona ovat paavin kirjeet 1100- ja 1200-luvuilta. (Gravis admodum, Ex tuarum sekä Paavin ristiretkibulla vuodelta 1247)
• Mitä lähdeaineistojen perusteella voidaan sanoa Suomesta ja alueen väestöryhmistä?
• Mitä lähteet ylipäätään kertovat ristiretkiajan muutoksista?
• Arvioi tekstin käyttöarvoa historiallisena lähteenä.
• TAVOITTEENA on oppia
• ymmärtämään muutosta ja jatkuvuutta
• lähteiden tulkintaa ja lähdekritiikkiä

• b) Arvioi muutosten historiallista merkitystä
• Selvitä lyhyesti perustellen, mikä tai mitkä olivat mielestäsi merittävimpiä muutoksia.
• Entä jos Suomen alueesta olisikin tullut ortodoksinen ja osa itää? Mitä tästä olisi ehkä seurannut?
• TAVOITTEENA on oppia arvioimaan tapahtumien historiallista merkitystä. 

4. Keskiajan sääty-yhteiskunnan synty

• Selvitä, miten sääty-yhteiskunta tuli Suomeen, ja miten yhteiskunta tuolloin muuttui. Selvitä myös, millaiset asiat säilyivät ennallaan. Voit tehdä kaksi listaa, joissa selvität muuttuvat ja ennallaan säilyvät seikat.
• Tehtävään kuuluu myös lähdeaineiston analysointi ja lähdekritiikki.
• Mitä lähteet kertovat sääty-yhteiskunnan synnystä ja rakenteesta keskiajalla? Arvioi lähteiden luotettavuutta.
• TAVOITTEENA on oppia hahmottamaan muutosta ja jatkuvuutta sekä lähteiden tulkintaa ja lähdekritiikkiä.

5. Keskiajan yhteiskunta

• Lähdeaineistoina kaksi oikeustapausta keskiajalta ja yksi tapaus 1600-luvun alusta.
• Mitä lähdeaineistot kertovat säätyaseman vaikutuksesta tavallisen ihmisen elämään?
• Mikä on patriarkaalinen yhteiskunta ja miten se ilmenee lähteissä? Millaisia yhtäläisyyksiä havaitset keskiajan ja 1600-luvun alun tapauksissa?
• Arvioi tekstien käyttöarvoa historiallisina lähteinä.
• LÄHDEAINEISTOT: Paimiolaistytön kohtalo keskiajan Tukholmassa, Ote Arbogan kaupunginraadin pöytäkirjoista sekä Tappo Raumalla vuonna 1626. Tekstit ovat peräisin Suomi Kuningaskunnassa -oppikirjan opettajan materiaalista.
• TAVOITTEENA on oppia eläytymistä menneisyyden ihmisen asemaan sekä lähdekritiikkiä ja lähdeainostojen tulkintaa.

6. Keskiajan ihmisen maailmankuva

• Mitä lähteet kertovat keskiajan ihmisen maailmankuvasta?
• Lähdeaineistoina joitakin kirkkojen seinämaalauksia sekä teksti ("Helena - metsään eksynyt tyttö" Suomi kuningaskunnassa -oppikirjan opettajan materiaalista.) 
• TAVOITTEET
• Eläytyminen menneisyyden ihmisen maailmaan
• Lähdeaineiston analyysi

7. Uuden ajan alku, reformaatio ja Kustaa Vaasan ajan uudistukset

Valitse joko a tai b tai molemmat.

• a) Tehtävänä on laatia listat Kustaa Vaasan ajan muutoksista sekä ennallaan säilyvistä seikoista.
• Keskeisimmät muutokset alleviivataan/lihavoidaan ja muutoksen keskeisyys perustellaan. 
• TAVOITTEENA on harjoitella muutoksen ja jatkuvuuden hahmottamista.

• b) Arvioi reformaation merkitystä Suomen historiassa.
• Tässä TAVOITTEENA on harjoitella historiallisen merkityksellisyyden arviointia.
• Merkitystä voi avata esimerkiksi pohtimalla sitä, millainen Ruotsin/Suomen kehitys olisi kenties ollut ilman reformaatiota.

8. Nuijasota 1500-luvun lopun Suomessa ja sen käyttö politiikassa eri aikoina

• Nuijasota on saanut erilaisia tulkintoja riippuen siitä, millaisia päämääriä kulloisetkin tulkitsijat ovat tavoitelleet.
• Esittele joitakin nuijasodasta tehtyjä tulkintoja. Selvitä, millaisia tavoitteita näillä tulkinnoilla on pyritty edistämään. Miten eri tulkintoja on perusteltu?
• TAVOITTEENA on
• Ymmärtää, mitä on historiapolitiikka
• Harjoitella erilaisten menneisyydestä tehtyjen tulkintojen arviointia
• Voit käyttää hyväksi videota, jonka saat opettajalta (Suomen historian myytit - nuijasota).

9. Ruotsin suurvalta-aika ja sen vaikutukset Suomeen 1600-luvulla

• Selvitä lyhyesti mitä suurvalta-asema tarkoitti ja mitkä tekijät johtivat siihen, että Ruotsi saavutti suurvalta-aseman 1600-luvulla.
• Luokittele Suomessa suurvalta-ajalla tapahtuneita muutoksia.
• Alleviivaa tai lihavoi mielestäsi keskeisimmät muutokset ja perustele valintasi lyhyesti
• Voit tehdä tehtävän esimerkiksi listan, taulukon tai käsitekartan muotoon
• TAVOITTEENA on oppia
• Syiden ja seurausten ymmärtämistä
• Muutosten hahmottamista
• Luokittelun taitoa

10. Kustaa II Aadolf ja suurmiehen myytti

• Kuningas Kustaa II Aadolf (1594-1632) osasi jo elinaikanaan rakentaa itsestään legendaa. Pyri selvittämään, millaisilla keinoilla Kustaa II Aadolfista luotiin sankaria hänen elinaikanaan sekä sen jälkeen. Kuinka perusteltu Kustaa II Aadolfista luotu kuva on?
• Tehtävässä on tarkoitus tapaustutkimuksena tarkastella sankarikuvan syntyä, tietoista myytin rakentamista ja sen käyttöä.
• Aineistona verkkolähteet sekä katkelmia Mirkka Lappalaisen teoksesta Pohjolan leijona.
• TAVOITTENA on oppia tulkintojen arviointia ja tulkintojen tekemistä

11. Elämää 1600-luvun Suomessa

• Vaihtoehtoina kirkko- tai käräjäkännien tarkastelu, eläimiinsekaantumisen sosiaalihistoria tai noituus Suomessa. Voit valita myös useamman.
• KIRKKO- JA/TAI KÄRÄJÄKÄNNI: Mitä teksti kertoo omasta ajastaan ja tuon ajan kansankulttuurista?
• Lähedeaineistona otteita Kustaa H. J. Vilkunan teoksesta Juomareiden valtakunta. 
• ELÄIMIINSEKAANTUMISEN sosiaalihistoria:
• Lähdeaineistona otteita Teemu Keskisarjan teoksesta Kyynelten kallio.
• Aseta aineiston pohjalta yksi tai useampi tutkiva kysymys aiheesta ja vastaa kysymyksiin.
• NOITUUS - miten se ilmeni Suomessa?
• Aseta aineiston perusteella kysymyksiä noituudesta ja vastaa niihin.
• Mitä aineistot kertovat ylipäätään 1600-luvun suomalaisten maailmankuvasta?
• Anna lisäksi jonkinlainen arvio lähteiden luotettavuudesta.
• Voit käyttää hyväksi näitä Ylen artikkeleita: artikkeli 1 ja artikkeli 2
• Pimeä historia -dokumenttisarjassa on myös jakso Ahvenanmaan noidista.
• Lue oppikirjasta s. 146-148.

• TAVOITTEENA on oppia
• Historiallista empatiaa: 1600-luvun ihmisen elämän, toiminnan ja ajatusmaailman ymmärtämistä
• Lähteiden analysointia

12. Tilastotehtävä taloudesta suurvalta-ajalla 1600-luvulla

• Tarkastele tilastoja ja aseta tutkivia kysymyksiä niiden pohjalta.
• Vastaa asettamiisi kysymyksiin.
• TAVOITTEENA ON OPPIA
• Kysymisen taitoa
• Tilastolähteiden käyttöä ja tulkintaa
• Syiden ja seurausten ymmärtäminen.

13. Isoviha ja sen tulkinnat

• Ruotsin suurvalta-aika päättyi suuren pohjan sotaan ja isovihaksi kutsuttuun Suomen miehitykseen.
• Mikä isovihassa oli niin isoa ja vihaista? Eli millä perusteilla isovihaa on pidetty synkkänä aikana ja oliko se todella sitä?
• Miten aikakautta on myöhemmin käytetty, kun on tehty tulkintoja venäläisistä?
• Voit käyttäähyväksi tätä Ylen artikkelia
• Täältä löytyy yksi hyvin dokumentoitu kertomus isovihan ajalta.
• Aiheesta löytyy Yle Areenasta Pimeä historia -sarjan ensimmäinen osa, joka käsittelee isovihaa.
• TAVOITTENA on arvioida tapahtuneen merkittävyyttä sekä sen myöhempiä tulkintoja ja niiden käyttöä.

14. Tilastotehtävä väestötilastoista

• Tarkastele tilastoja ja aseta tutkivia kysymyksiä niiden pohjalta.
• Vastaa kysymyksiin.
• OPPIMISTAVOITTEET
• Kysymisen taito
• Tilastolähteiden käyttö ja tulkinta
• Syiden ja seurausten ymmärtäminen
• Väestömuutosten ymmärtäminen

15. Suomi osaksi Venäjää

• Tavoitteena on oppia muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtämistä
• Laadi kaksi listaa, joista toiseen listaat muutokset ja toiseen ennaallaan säilyvät asiat
• Arvioi lisäksi, mitkä muutokset olivat mielestäsi merkittävimpiä.
• Arvioi tapahtuman (Suomen liittäminen Venäjään) historiallista merkitystä.
• Voit esimerkiksi miettiä, mitä olisi tapahtunut, jos jos Suomi olisikin pysynyt osana Ruotsia. Miten tämä ehkä olisi vaikuttanut myöhempään kehitykseen?
• Tässä tavoitteena on oppia historiallisen merkittävyyden arviointia

16. Millaista oli ihmisen elämä ennen?

• Ota tarkastelun kohteeksi yksi sääty ja selvitä, millaista kyseisen säädyn ihmisen elämä on ollut keskiajan lopulta 1700-luvun alkupuolelle. Tarkastele myös säädyn asemassa tapahtuneita muutoksia.
• Aseta itsellesi tarkentavia kysymyksiä, joiden kautta pystyt paremmin vastaamaan tähän melko laajaan pääkysymykseen.
• TAVIUTTEENA on oppia
• historiallista empatiaa eli asettumista menneisyyden ihmisen asemaan
• hahmottamaan tavallisen ihmisen elämässä tapahtuneita muutoksia
• kysymisen taitoa

17. Mikä oikein oli Ruotsi-Suomi?

Suomalaisissa historian oppikirjoissa on aiemmin käytetty ilmaisua Ruotsi-Suomi kuvaamaan Ruotsin kuningaskuntaa niinä aikoina, jolloin nykyisen Suomen alue oli osa Ruotsia. Tämä ilmaisu ponnahtaa edelleen silloin tällöin esille mediassa. Sinun tulee selvittää, mikä oli tämän ilmaisun käyttötarkoitus, ja arvioida ilmaisun perusteita. 

a) Selvitä ensin, milloin ilmaisu Ruotsi-Suomi on tullut käyttöön ja mikä tarkoitus tällä ilmaisulla on ollut.

b) Arvioi tämän ilmaisun perusteita selvittämällä, kuinka perusteltua on väittää, että Suomella oli erityinen tai erillinen asema osana Ruotsin kuningaskuntaa.

TAVOITTEENA on oppia

• arvioimaan menneisyydestä tehtyjä tulkintoja
• ymmärtämään, miten historiaa voidaan käyttää poliittisten tarkoitusperien ajamiseen

Vierailu Vapriikissa sekä pieni tutkivan oppimisen tehtävä

• Vapriikkiin Tampereelle, jossa on mm. Birckala 1017 -näyttely. Näihin käynteihin liittyen jokainen asettaa itselleen kysymyksiä, joiden avulla pyrkii ymmärtämään valitsemansa ajan ihmisten elämäntapaa ja elinoloja.  Kysymykseen vastataan ainakin osittain vierailujen aikana otetuilla kuvilla. 
• Tehtävässä harjoitellaan mielekkäiden kysymysten asettamista ja niiden rajaamista. Lisäksi tehtävällä pyritään eläytymään menneisyyden ihmisten elämäntapaan ja arkeen.

TEHTÄVÄN ARVIOINTI

Hyvät kysymykset tavoittavat jotakin olennaista menneisyyden ihmisten elämästä. Hyvä kysymys on rajattu, ja siihen on mahdollista antaa selkeitä ja ymmärrettäviä vastauksia.