Mitä ovat historian taidot?

Opetuksen sisällön jaottelussa tietoihin ja taitoihin on omat ongelmansa, minkä vuoksi koko jaottelun mielekkyys on kyseenalaistettu.  Minua itseäni ei niin suuresti kiinnosta pohtia sitä, kuinka hyvin jaottelu kuvaa todellisuutta, vaan minua kiinnostavat jaottelun käytännön hyödyt – eli se mitä jaottelun avulla voidaan tehdä.  Haluan käyttää jaottelua välineenä, jolla pyrin tekemään opiskelijoille näkyväksi sen, mitä odotan heiltä ja mihin arviointi kohdistuu. Jos saan tämän jaottelun avulla aikaan oppimistuloksia, niin olen tyytyväinen.

Nähdäkseni tiedollinen osaaminen on joka tapauksessa taitojen kehittymisen edellytys. Meidän oppiaineessamme ajatellaan käsitteillä ja jos käsitteet eivät ole hallussa, ovat ajattelun työkalut hukassa. Tietosisältöjen hallinta ei kuitenkaan automaattisesti johda taitojen karttumiseen, vaan niitä on mielestäni erikseen harjoiteltava. Kokemukseni mukaan laajatkin historiatiedot omaavalla opiskelijalla voi olla vaikeuksia esimerkiksi tiedon soveltamisessa ja kriittisessä ajattelussa. Opiskelijoilta tulee siis vaatia taitojen harjoittelua -  heidät täytyy saattaa yrittämään, erehtymään, joutumaan vaikeuksiin, kompuroimaan ja yrittämään uudelleen.

Liitteenä olevilla taitojen kuvauksilla olen yrittänyt tehdä opiskelijoille näkyväksi erityisesti historialle tyypillisiä taitotavoitteita. Alta löytyvät kuvaukset, joita käytin tähän tarkoitukseen HI5-kurssilla.

(Olen hyödyntänyt soveltaen The Historical Thinking Projectin sivuilta löytyvää luokittelua, joka on käsittääkseni Peter Seixasin ajatusten pohjalta luotu.).

Alla olevat kuvaukset on siis luotu opetuskäyttöön HI5-kurssille

Mitä historian taidot ovat ja miksi niitä harjoitellaan?

Historian opinnoissa on tavoitteena oppia erilaisia ajattelun taitoja, joista osa on erityisesti historian oppiaineelle tyypillisiä. Historiassa harjoitellaan osittain niitä samoja taitoja, kuin monissa muissakin oppiaineissa -  esimerkiksi analysoinnin, vertailun, luokittelun ja kriittisen ajattelun taitoja. On kuitenkin eräitä erityisesti historiassa tarvittavia ajattelun taitoja, jotka korostuvat historian oppimistavoitteissa. Alla on pyritty hiukan selventämään näitä.

Historiallisten lähteiden käyttäminen ja lähdekritiikin hallinta

Lähdekritiikki vaatii kriittistä ajattelua, kysymisen taitoa ja arviointikykyä. Historiassa lähdekritiikki jakautuu ulkoiseen ja sisäiseen lähdekritiikkiin, joista ensimmäisessä arvioidaan lähteen alkuperää ja aitoutta. Eli noin karkeasti ottaen ulkoinen lähdekritiikki pyrkii varmistumaan lähteen luotettavuudesta siinä merkityksessä, että lähde on aito.

Sisäinen lähdekritiikki on lukion historian opiskelijalle ehkä tärkeämpi harjoituksen kohde. Siinä pohditaan esimerkiksi sitä, kuka on lähteen kirjoittanut ja kenelle. Mitä tekijä on tavoitellut lähdettä laatiessaan ja miten hänen päämääränsä ehkä näkyvät lähteessä? Tässä ehkä keskeisin taito on kysymisen taito. Opiskelijan täytyy osata asettaa lähdetekstille olennaisia kriittisiä kysymyksiä, joiden kautta hän voi arvioida paitsi lähteen luotettavuutta myös käyttökelpoisuutta. Historian taidoiltaan kehittynyt opiskelija kykenee siis ymmärtämään lähteen syntyajan asiayhteyden ja kiinnittämään kysymysten avulla huomiota olennaisiin seikkoihin lähteessä. Näiden keinojen avulla hän voi arvioida lähteen luotettavuutta sekä sitä, mihin eri lähteitä voidaan käyttää ja millaista tietoa niiden avulla voidaan menneisyydestä saada.

Historiallisen muutoksen ja jatkuvuuden tunnistaminen

Muutos ja jatkuvuus ovat historian peruskäsitteitä ja tutkimuskohteita. Näiden käsitteiden avulla pyritään ymmärtämään ja jäsentämään menneisyyden tapahtumien virtaa. Muutoksen ja jatkuvuuden hahmottaminen auttaa myös arvioimaan eri historiallisten tapahtumien merkitystä.

Muutokset voivat olla nopeita tai pitkäkestoisia ja usein nopeankin muutoksen aikana on havaittavissa ennallaan säilyviä asioita. Nopeat muutokset on yleensä melko helppoa havaita, mutta jatkuvuus ja pitkäkestoiset muutosprosessit voivat olla vaikeampia tavoitettavia nykyihmisen katseelle. Muutoksen ja jatkuvuuden hahmottamisessa auttaa vertailun taito, jolla voidaan kartoittaa yhtäläisyyksiä ja eroja kahdessa eri ajankohdassa. Näin päästään käsiksi muutokseen ja jatkuvuuteen.

Lisäksi kyky luokitella tai muutoin tarkastella muutoksen vaikutuksia eri näkökulmista, auttaa muutoksen ja jatkuvuuden tarkastelussa. Esimerkiksi jokin ilmiö voi tarkoittaa suuriakin muutoksi yhdelle yhteiskuntaryhmälle, mutta näyttäytyä samalla toisen ryhmän kannalta melko merkityksettömänä. Tässä tilanteessa on siis hedelmällistä yrittää tarkastella muutosta eri yhteiskuntaryhmien näkövinkkelistä.

Syiden ja seurausten erittely

Historian ilmiöillä ja tapahtumilla on yleensä useita syitä ja seurauksia, joista toiset ovat vaikuttavampia kuin toiset. Yksinkertaisimmillaan tämä syiden ja seurausten hahmottamisen taito tarkoittaa jonkin ilmiön syiden ja seurausten nimeämistä sekä kykyä perustella, miksi juuri nämä olivat kyseisen ilmiön syitä ja seurauksia.

Tämän lisäksi syitä ja seurauksia voidaan luokitella. Luokittelun taito on tässä yhteydessä tarpeellinen sekä asian ymmärtämisen että muistamisen kannalta. Syitä ja seurauksia voidaan luokitella esimerkiksi pitkän ja lyhyen aikavälin tekijöihin tai vaikkapa taloudellisiin, aatteellisiin, ympäristöllisiin, yhteiskunnallisiin jne. tekijöihin.

Usein historian oppitunneilla syyt ja seuraukset saatellaan hyvin siistiin ja kaavamaiseen järjestykseen, joka ei yleensä tee oikeutta menneisyyden tapahtumille. Aivan kuten yksittäisillä ihmisillä voi olla toiminnalleen monenlaisia ja keskenään ristiriitaisia motiiveja, voivat historian prosessit olla monikerroksisia, päällekkäisiä ja keskenään ristiriitaisia. Tämän moninaisuuden hahmottaminen syissä ja seurauksissa on sitten jo vaativampi historian taito.

Historiallisen merkityksen ymmärtäminen 

Menneisyydestä ei voi kertoa kaikkea, vaan on valittava mitä kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta. Äärettömästä ihmisten ja tapahtumien paljoudesta ainoastaan tietyt asiat poimitaan historian oppikirjoihin. Millä perusteilla nämä valinnat tehdään? Millä perusteella joitakin asioita pidetään huomionarvoisina ja toisia yhdentekevinä?

Jo sen seikan ymmärtäminen, että meille tarjottu kuva menneisyydestä on valikoitunut, kuuluu historian taitoihin. Kun tätä taitoa pyritään kehittämään eteenpäin, opitaan arvioimaan, mikä menneisyydessä on kulloinkin olennaista ja mikä epäolennaista. Olennaisen ja epäolennaisen erottaminen vaatii ensinnäkin sitä, että pidetään kirkkaana mielessä, mihin kysymykseen pyritään etsimään vastauksia. Tämän lisäksi tapahtuman tai ilmiön olennaisuutta voi punnita pohtimalla sen vaikuttavuutta:

• Kuinka laajalle vaikutus on levinnyt?
• Kuinka moniin ihmisiin se on vaikuttanut?
• Kuinka pitkäkestoista vaikutus on ollut?

Tapahtuman olennaisuutta voi myös miettiä kysymällä, onko se joko välttämätön tai yksistään riittävä syy jonkin historiallisen ilmiön syntyyn

• Riittääkö kyseinen tapahtuma yksin laukaisemaan jonkin merkittävän historiallisen tapahtuman tai prosessin?
• Tai oliko tapahtuma välttämätön, jotta sitä seuranneet asiat ovat voineet tapahtua? Olisiko kehitys ollut toisenlainen ilman sitä?

Historiallinen empatia eli menneisyyden ihmisen asemaan eläytyminen

Menneisyys on usein niin vierasta, että voiko sitä todella ymmärtää? Historian tutkimuksessa on kuitenkin pyrkimyksenä tarkastella kutakin aikaa sen omista lähtökohdista käsin. Tämä vaatii vallinneiden ajattelutapojen, elinolosuhteiden sekä kulttuurin syvällistä ymmärtämistä. Vasta tätä kautta avautuu näköala menneisyyden ihmisten toiminnan, motiivien ja valintojen ymmärtämiseen. Historiallinen empatia tarkoittaa tällaista eläytymisen ja samaistumisen taitoa, jossa kyetään asettumaan menneisyyden ihmisen ajatus- ja tunnemaailmaan.

Historiallisen tiedon tulkinnallisuuden ymmärtäminen, tulkintojen arviointi sekä tulkintojen tekeminen

Menneisyydestä luodut käsitykset perustuvat lähteisiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin. Tulkintojen perusteiden arviointi on olennainen historian taito ja samoin perusteltujen tulkintojen muodostaminen. Tämän taidon hallitseva historian opiskelija kykenee erottamaan tulkinnat faktoista ja kykenee myös arvioimaan tulkintojen luotettavuutta. Tulkintoja arvioidaan tarkastelemalla sitä, millaiset asiat menneisyydessä puhuvat tulkinnan puolesta ja mitkä ehkä sitä vastaan. Tämän jälkeen punnitaan tulkinnan uskottavuutta.

Taitojen arviointi

Alla on vielä kuvaukset kahden taidon arvioinnista.

Lähdekritiikkitaitojen arviointi tällä kurssilla

Heikot taidot

• Ei ymmärrä lainkaan lähdekritiikin merkitystä eikä osaa soveltaa sitä
• Ei osaa suhtautua kriittisesti käsittelemäänsä tietoon
• Ei ymmärrä, että samaa aihetta käsittelevät eri lähteet voivat olla ristiriitaisia
• Ei ymmärrä eroa subjektiivisuuden ja objektiivisuuden välillä, ei tee eroa faktan ja tulkinnan välillä

Välttävät taidot

• Ymmärtää lähdekritiikkiä ja sen tarkoitusta
• Käsittelee lähteitä suppeasta näkökulmasta
• Osaa hiukan ottaa huomioon kirjoittajan vaikutusta lähteen sisältöön
• Ymmärtää eron subjektiivisuuden ja objektiivisuuden välillä ja ymmärtää faktan ja tulkinnan eron. Näiden erottelujen tekeminen on kuitenkin rajallista

Hyvät taidot

• Ymmärtää lähdekritiikin hyvin ja osaa soveltaa sitä käyttämiinsä tietolähteisiin
• Ymmärtää lähteen tekijän vaikuttavan lähteen sisältöön ja osaa arvioida tätä vaikutusta
• Osaa asettaa joitakin lähdekriittisiä kysymyksiä lähteelle ja arvioimaan lähdettä näiden avulla
• Osaa antaa jonkinlaisen arvioin lähteen käyttökelpoisuudesta

Kiitettävät taidot

• Osaa soveltaa lähdekritiikkiä erinomaisesti
• Osaa asettaa olennaisia lähdekriittisiä kysymyksiä lähteelle
• Kykenee arvioimaan ja erittelemään tekijän tarkoitusperien vaikutusta lähteen sisältöön
• Osaa arvioida, miten lähteen syntyajankohta ja -paikka näkyvät lähteessä
• Osaa selittää mahdollisia lähteiden välisiä ristiriitoja
• Osaa arvioida lähteen käyttökelpoisuutta

II Historiallisen empatian eli menneisyyteen eläytymisen arviointikriteerit

HEIKKO	VÄLTTÄVÄ	HYVÄ	KIITETTÄVÄ
Ei pysty asettumaan lainkaan menneisyydessä eläneen ihmisen ajatus- ja tunnemaailmaan. Ei pysty hahmottamaan miten historialliset ilmiöt ja tapahtumat vaikuttavat menneisyyden ihmisen arkielämään, tämän ajatuksiin ja tunteisiin.	Pystyy asettumaan rajallisesti menneisyydessä eläneen ihmisen ajatus- ja tunnemaailmaan. Pystyy vain vähän hahmottamaan mikä vaikutus historiallisilla ilmiöillä ja tapahtumilla on ollut menneisyyden ihmisen arkielämään, ajatuksiin ja tunteisiin.	Pystyy asettumaan kohtalaisesti menneisyydessä eläneen ihmisen ajatus- ja tunnemaailmaan. Pystyy myös hahmottamaan kohtalaisesti mikä vaikutus historiallisilla ilmiöillä ja tapahtumilla on ollut menneisyyden ihmisten arkielämään, ajatuksiin ja tunteisiin.	Pystyy asettumaan erinomaisesti menneisyydessä eläneen ihmisen ajatus- ja tunnemaailmaan. ymmärtää erinomaisesti miten historialliset ilmiöt ja tapahtumat vaikuttavat menneisyyden ihmisen arkielämään, tämän ajatuksiin ja tunteisiin.